2015-imi silaannarsuarmik mingutsitsineq
Silaannarsuarmik mingutsitsinermik nalunaarsuutit assersuutigalugu Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni mingutsitsinermik annikillisaanissamut anguniagassatut isumaqatigiissutaanut atorneqartarput. Nalunaarsuutit malillugit mingutsitsinerup ineriartornera malinnaavigineqartarpoq. Kalaallit Nunaat silaannaap pissusaanut EU-mi mingutsitsinermik annikillisaanissamut isumaqatigiissutaasimasumut peqataanngilaq. Taamaakkaluartoq ukiumoortumik silaannarsuarmik mingutsitsineq pillugu FN-imi Klima Konventionimut (UNFCC) nalunaarusiortussaatitaavoq, drivhusgassinik mingutsitsinerup malinnaavigineqarnissaa tassani siunertaavoq.
Drivhusgassinik mingutsitsinerup nalunaarsornerani nukissiuutinit allanillu CO2-mik drivhusgassinillu allanik aniatitsineq nalunaarsoneqartarpoq, Kalaallit Nunaanit makku nalunaarutigineqartarput: metan CH4, lattergas N2O, hydroflour-karboner HFC aamma svovlhexaflourid SF6. Taakku tamarmik CO2-mut sanilliunneqarlutik naatsorsorneqartarput (CO2-ækvivalent).
2015-imi silaannarsuarmik mingutsitsinerup CO2-mut assersuunnera 558.456 tonsiusimavoq, tabel 2-mi tamanna takuneqarsinnaavoq. 1990-imut sanilliullugu 14,4 pct.-imik appasinneruvoq. Silaannarmik mingutsitsineq annerpaaq ikummatissanit nukissiuutinut atuinermeersuuvoq.